maanantai 8. kesäkuuta 2015

Hamstring (takareisi) vammojen kuntoutuksesta ja kuvantamisesta

Hamstring revähtää tyypillisesti urheilijalla, ja urheilija on yleensä myös erittäin kiinnostunut kuntoutuksesta ja ennusteesta millainen jalasta tulee, ja milloin mahdollisesti täysi treenaaminen olisi sallittua.Hamstring revähdyksiä olen nähnyt viime vuosina paljon ja aina minua on ihmetyttänyt ennusteen tekemisen vaikeus. Kuntoutusaika on tuntunut vaihtelevan epäloogisesti muutaman viikon kuntoutusajasta useisiin kuukausiin. Urheilija kysyy aina "voinko urheilla huomenna tai viikonloppuna", siihen on helppo vastata: Et voi. Mutta sitten kun aletaan miettimään milloin hän mahdollisesti voi urheilla, hommasta tulee monimutkainen. Olen jo aiemmin todennut yhteyden lajien välille jalkapalloilijoiden ja juoksijoiden revähdykset tuntuvat toipuvan nopeammin kuin voimistelijoiden, en kuitenkaan ole tiennyt mistä tämä johtuu, ennenkuin pari viikkoa sitten kuuntelin BJSM:stä Hamstring podcastien sarjan, se valaisi ajatteluani hamstring vammoista, referoin podcastit tähän. Asiantuntijoina PhD Carl Askling, Prof. Thomas Best, Prof. Jan Ekstrand, MD Gustaaf Reurink, Dr. David Opar.


Vammamekanismi

Hamstring vammoja tapahtuu kahdella tavalla, joko voimakkaan maksimisuorituksen aikana, esimerkiksi täyden sprintin yhteydessä (80% vammoista) tai ylivenytyksen seurauksena (20% vammoista). Toki esimerkiksi tanssijalla tai voimistelijalla nähdään enemmän ylivenytyksen aiheuttamia vammoja, mutta myös jalkapallossa laukauksen yhteydessä on mahdollista saada ylivenytyksen aiheuttama lihasrevähdys. Olettaen, että alkulämmittelyt on tehty huolellisesti eikä taustalla ole aiempia revähdyksiä, lihasvamma tulee yleensä väsyneenä, esimerkiksi jalkapallo pelin viimeisen kymmenen minuutin aikana.


Kuvantaminen ja ennuste

Voidaksesi akuutissa vaiheessa antaa arvion lajiinpaluusta, sinun täytyy nähdä vamman MRI eli magneettikuva. Magneettikuvassa kiinnostuksen kohteina on vamman paikka, eli missä lihaksessa vamma sijaitsee, kuinka laaja repeämä on ja kuinka lähellä jännettä vamma sijoittuu ja onko proksimaalinen jänne vammassa mukana vai ei. Esimerkiksi jalkapallossa 82% vammoista on biceps femoriksessa, 13% semimembranosuksessa ja 5% semitendinosuksessa. Tämä on tärkeä tieto, koska jalkapallossa biceps vammoista 18% uusiutuu, kun semilihaksissa uusiutumisen aste on vain 2%, eli semilihasten kanssa voinemme edetä hieman aggressiivisemmalla kuntoutuksella.  Carl Asklingin tutkimusryhmä arvioi, että vamman paikka on tärkeimmässä roolissa prognoosin, eli ennusteen tekemisessä. Juoksuvammat sijaitsevat tyypillisesti lihasrungossa ja ne toipuvat hieman nopeammin kuin ylivenytyksen aiheuttamat vammat, joissa saattaa olla proksimaalista jännettäkin mukana.

Radiologi luokittelee vamman vakavuuden asteikolla 0-3, joka käytännössä tarkoittaa:
Grade 0 = Ei patologisia muutoksia
Grade 1 = Ödeema, muttei näkyvää lihassolujen hajoamista
Grade 2 = Osittainen repeämä
Grade 3 = Totaalirepeämä

Vamman arvioiminen tällä asteikolla, silloin kun MRI on saatavilla helpottaa ennusteen tekemistä, mutta jos magneettikuvaa ei ole saatavilla, ei tästä kannata tehdä arviota, koska fysioterapeutti ei kliinisellä tutkimisella käytännössä siihen pysty. MRI kuvantaminen tulisi tehdä 24-72 tunnin kuluessa vamman sattumisesta, alle 24 tunnin aikana otetuista kuvista arvioimme vamman vakavuuden helposti väärin, koska ödeema ja verenvuoto kehittyvät ensimmäisen 24 tunnin aikana. 72 tunnin jälkeen magneetin ottaminen ei yleensä ole perusteltua, koska ultraääni tutkimisella voidaan saada yhtä luotettava tulos. Juoksu vammat paranevat tyypillisesti viikon - 3kk kuntoutuksella,  ylivenytys vammat voivat viedä huomattavastikin pidempään. Hieman yllättäen tärkeimmäksi ennustavaksi tekijäksi on osoittautunut asiakkaan oma arvio, milloin hän on omasta mielestään valmis paluuseen, jos hän arvioi ajan lyhyemmäksi, todennäköisesti myös kuntoutusaika on hieman lyhyempi, kuin jos hän olisi arvioinut ajan pidemmäksi.


Tutkiminen

Kliinisessä tutkimisessa tärkeintä on kysyä, miten vamma tapahtui, ja jos tapahtumasta on jonkinlaista videota (urheilijoilla monesti on), voi siitä saada arvokasta tietoa vammamekanismista. Sen jälkeen sinun tulisi kysellä aiemmasta vammataustasta ja ongelmista esimerkiksi, lantion seudulla, alaselässä, lonkassa tai jalassa, sen pohjalta voidaan arvioida miksi vamma on mahdollisesti tapahtunut ja onko myös muita kuntoutuksen kohteita. Sen jälkeen tulisi suorittaa varovainen palpaatio, mitä lähempänä istuinkuhmyä kivuliain paikka on, sitä pidempää kuntoutusta voinemme odottaa. Myös kävely ja perusliikkuminen tulisi arvioida jo akuutissa vaiheessa, varsinkin pahemmissa hamstring vammoissa kävelyssä on useasti ongelmia. Akuutisti arvion tekeminen on yleensä erittäin hankalaa ja urheilija kannattaisi ottaa kliiniseen tutkimiseen takaisin vastaanotolle toisena päivänä vammasta.




Hoito:

Kokonaisissa, Grade III, jännerepeämissä oikea hoito on tavallisesti leikkaus. On jonkin verran dataa, että näitä ei välttämättä tarvitsisi aina leikata, mutta urheilijalla sekundaarisia ongelmia (esimerkiksi verenvuoto voi aiheuttaa hermoärsytyksen) tulee sen verran paljon, että leikkaus on yleensä suositus.

Juoksuvammojen kanssa voi harjoitteet aloittaa hyvin aikaisin, jo toisena päivänä vammasta ja juoksemaan/hölkkäämäänkin tulisi päästä jo 3-4 päivän kuluttua vammasta. Yleensä hölkkääminen on aiemmin kivutonta kuin kävely. Akuutissa vaiheessa tulisi kuitenkin arvioida pystyykö asiakas aktivoimaan Bicepsin pitkää päätä oikein, jos Bicepsin pitkä pää aktivoituu vatsamakuulla jalan nostossa, on sen jänne alue kova, jos bicepsin pitkä pää ei aktivoidu jännealue jää pehmeäksi, vertailukappaleena tulee käyttää tervettä puolta. Mikäli lihaksen aktivoitumisessa on ongelmia, käytetään tätä harjoitteena jo sellaisenaan ja asiakas voi itse palpoida itseltään milloin lihas aktivoituu. Juoksuvammojen yhteydessä lihaksen pidennys harjoitteiden on todettu olevan tehokkaampia, kuin perinteisen hamstring revähdys harjoittelun. (Joskin tähänkin tulee lisätä toiminnalliset harjoitteet).



Venytysvammojen yhteydessä on oltava hieman varovaisempi, Kovat voima harjoitteet ja venytys provosoivat vammaa paljon, eikä niitä tulisi vielä aikaisessa vaiheessa tehdä. Kuitenkin muutaman päivän jälkeen vamman sattumisesta tulisi aloittaa kivuttomat harjoitteet. Viimeisimpänä asiakas voi tehdä spagaatteja, sivuspagaatteja, potkuja ja jalanheittoja. Vammaa edeltävälle tasolle pääseminen kestää hyvin kauan. Tämän tyyppisissä vammoissa urheilijan on vaikeaa tajuta, että hänellä on vakava vamma, koska tämän vammatyypin sattuessa, he yleensä kävelevät pois vammapaikalta.

Nordic Hamstring Exercise on harjoittelu konsepteista lyönyt itsensä parhaiten läpi, mutta todellisuudessa tutkimukset ovat ristiriidassa harjoitteen toimivuudesta. Eksentrisen voiman on todettu olevan tärkeässä roolissa lähestulkoon kaikkien lihasvammojen synnyssä, mutta Harjoittelun tulisi kuitenkin aina tähdätä lajispesifiyteen, ja siksi Nordic Hamstring exercise ei yksinään riitä vammojen ennalta ehkäisyssä, eikä kuntoutuksessa. Joskin eksentrisen harjoittelun on todettu olevan korkean tason jalkapalloilijoilla hyödyllistä peruskuntokauden aikana.

Tulehduskipulääke saattaa lisätä lihaksen degeneraatiota, jos aiot käyttää NSAID lääkitystä, se tulisi tehdä lääkärin arvioiman ohjeen mukaan, jotta annostus on oikein. NSAID lääkitystä ei tulisi käyttää muuta kuin akuutissa vaiheessa 3-5 päivää, sinä aikana se on jo tehnyt tehtävänsä ja mahdollistanut liikkumisen kivuliaimmassa vaiheessa. Kylmä tai jää on halpa lääke, se tulisi saada nopeasti paikalleen, estämään verenvuotoa kudoksiin, ettei vamma pääse pahenemaan.
PRP (Platelet-rich plasma) injektio nopeuttaa lihasvamman paranemista eläinmalleilla, mutta ihmisillä takareisirevähdyksen paranemiseen sillä ei ole osoitettu olevan mitään vaikutusta. Yksi syy voi olla, että ihmiset käyvät jokatapauksessa läpi aktiivisen kuntoutusprosessin, joka toimii joka tapauksessa veriplasmaa paremmin.

Prof. Thomas Best on myös tehnyt tutkimusta kevyen hieronnan vaikutuksesta jo akuutissa vaiheessa, ja hän suosittelee hieronnan aloittamista päivästä 1. Tom Bestin ryhmä on tutkinut, että 15 minuutin kevyt pieni hieronta toteutettuna akuutissa vaiheessa neljänä päivänä nopeuttaa vamman paranemista. (En löytänyt alkuperäistä tutkimusta, mutta Prof. Tom Best podcast 23:30->)


Lajiin paluu ja uuden vamman riski

Lajiin paluuseen liittyy aina vamman uusiutumisen riski. Antaessa lupaa lajiin paluuseen tulisi pohtia vaikutusta koko urheilijan uraan, eikä sitä tulisi antaa kevyin perustein. Aiemmin on uskottu, että arpikudos on syynä uudelle vammalle, mutta nykytiedon valossa näin ei kuitenkaan ole. On tehty tutkimusta, jossa on kuvattu arpikudosta. Arpikudoksen määrällä tai laadulla ei näyttäisi olevan yhteyttä uuden vamman syntyyn vuoden seurannassa. Eli voidaan esittää kysymys: Onko arpikudos mikään ongelma vai tavallinen paranemiseen liittyvä prosessi?

Carl Asklingin tutkimuksessa on käytetty lajiin paluun yhteydessä aktiivista venyvyystestiä. Siinä nostetaan ASLR niin nopeasti kuin mahdollista maksimiin. Jos VAS janalla tuntuu epävarmuutta ei lajiin pitäisi palata. Carl Asklingin ryhmä on tehnyt tätä nyt kolme vuotta, tutkimuksessa on ollut 190 koehenkilöä (urheilijaa) ja vain yksi raportoitu uudelleen repeäminen




Toiminnalliset liikemallit ovat myös tärkeitä. Kun voiman ja venyvyyden on todettu olevan kunnossa, tulisi asiakkaan liikkumista arvioida. Hyviä välineitä on juoksumatto, kamera ja televisio, joissa voimme tarvittaessa hidastaa ja seurata oikean ja vasemman puolen eroja. Jos EMG mittareita on käytettävissä, niistä voi saada tietoa lihaksen syttymisestä.

Tärkein uutta vammaa ennustava tekijä on aikaisempien vammojen määrä. Uutta vammaa enteilee myös polven ojennusvajaus. Paikallinen epämukavuuden tunne palpoitaessa voi myös olla vamman uusiutumisen merkki. Olisi tärkeää tehdä loppuarvio myös väsyneenä. Valtaosa Hamstring vammoista syntyy väsyneeseen lihakseen, ja ennen täyden harjoitteluluvan antamista tulisi loppuarvio tehdä väsyneelle lihakselle.
Arvioi myös asioita "boksin ulkopuolelta", kysy yleisestä hyvinvoinnista, perhe asioista, valmentajan kanssa työskentelystä jne, jos urheilijalla on jotain ongelmia em. alueilla voi se aiheuttaa lihasjännitystä, joka taas voi olla uuden vamman aiheuttaja.



On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että yksinkertaista tavallista hamstring vammaa ei ole olemassakaan, ja aina täytyy ottaa monia asioita huomioon. Ylläolevat asiat olivat monet itselleni uusia ja ne kerätty kokonaisuudessaan näistä podcasteista, suosittelen lämpimästi kuuntemaan myös alkuperäiset versiot.


-Tässä vielä asiasta kiinnostuneille vähän perinteisempää Hamstring kuntoutusprotokollaa.
-Tässä on vinkkejä kuntoutukseen ja harjoitteluun

#SharingIsCaring


-Jussi Kurronen
@ftKurronen

18 kommenttia:

  1. Näilläpä ohjeilla kuntouttamaan!

    VastaaPoista
  2. Tsempit Maiju! Muista, että takareisi vammojen kanssa maltti on valttia :)

    VastaaPoista
  3. Moi Jussi!

    Harrastan fudista ja viime syksyllä kauden lopussa ilmeisesti venäytin vasemman jalan takareiteni (olen oikea jalkainen). Kipu oli nopeasti poissa ja muutaman viikon jälkeen jalka tuntui täysin normaalilta. Tämän vuoden alussa alkoi jalassa tuntua kuntosalitreenien jälkeisenä päivänä samassa vasemmassa takareidessä pientä kipua. Nyt olen aktiivisesti kuntouttanut takareittäni ja pidin parin viikon tauonkin treeneistä. Teen kaksi kertaa viikossa Nordic Hamstring Curlia ja venyttelen takareittäni päivittäin 2* 30 sec välillä pidempäänkin. Tuntui, että jalka olisi ollut jo kunnossa, mutta eilen alkoi taas tuntui pientä kipua jalassa (toissapäivänä tein NHC-treenin 2*5).

    Kysyisinkin sinulta, kuinka usein jalkaa kannattaa rasittaa ja venyttää?

    Eikö venytyksien tarkoituksena ole luoda hyvänlaatuinen arpikudos? Jos vain lepuutan jalkaa ilman venyttelyä, onko tuloksena helpommin uusiutuva vamma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morjens Atte,

      Valitettavasti esität sellaisia kysymyksiä, joihin en tästä käsin pysty vastaamaan. Takareisivamman diagnosointi on lääkärin tai fysioterapeutin heiniä, jolloin selvitetään vammamekanismi, vamman mahdollinen sijainti, vamman laajuus jne. Jotka kaikki vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun, eli siihen millaisia harjoitteita sinun pitäisi tehdä missäkin vaiheessa. Jos sitä ei ole huolellisesti tutkittu vamman sattumisen aikoihin, on mahdollista että kyse ei ole repeämästä vaan jostakin muusta, esimerkiksi selästä lähtevästä oireesta.

      Venytyksen vaikutus arpikudoksen muodostumiseen on teoria, jolle löytyy hyvin vähän tukea tieteestä. Tällä hetkellä itse pidän todennäköisimpänä sitä, ettemme juuri pysty vaikuttamaan arpikudoksen laatuun tai määrään venyttelemällä.

      Ei kuitenkaan nyt ihan hyvältä kuulosta tuo tilanne, ja suosittelen hakeutumaan urheilufysioterapeutin pakeille, muuten lopputuloksena on erittäin todennäköisesti uusi vamma. Jos kerrot mistä päin olet, ehkä osaan suositella sinulle jotakin henkilöä?

      Poista
  4. Moi Jussi,

    Osaatkohan suositella jotain henkilöä PK-seudulta(Helsinki/Vantaa/Espoo), kenellä mahtaisi olla kokemusta vaikeista takareisivammoista?

    Muutaman vuoden nyt temppuillut tuo takareisi (revähdyksiä/venähdyksiä useita) ja ajatuksena on tietysti ollut, että kyllä tästä ilman lääkärikäyntiä selvitään. Eipäs selvitty ja nyt olisi kiva tietää, tuleekohan tuosta jalkapallon pelaamisesta enää mitään.

    T. Markus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morjens Markus,

      Pk-seudulla on onneksi paljon loistavia fyssareita.
      Olen tehnyt pari vuotta töitä sellaisen urheilufysioterapeutin kanssa kuin Mikko Virtala, joka on myös jalkapallossa junnumaajoukkueen fysioterapeutti. Voisi olla etsimäsi henkilö. Mikon tavoitat SUHK Leppävaarasta
      (http://www.suomenurheiluhierontakeskus.fi/fi)
      Toivottavasti päädyt vielä kentälle!
      -Jussi

      Poista
  5. Hei ja kiitokset hyvästä blogista!

    Hieman taustaa: Minulle tuli pari viikkoa sitten futispelissä takareiteen spurtin päätteeksi pieni venähdys, mutta jatkoin kuitenkin pelaamista loppuun saakka (suht kovaa hölkkää kuitenkin pystyi kivutta tekemään, spurtteja en kuitenkaan uskaltanut enää ottaa). Pelin jälkeen päätin pitää vähän taukoa varmuuden vuoksi ja lepäilin (pyöräilyä ja hölkkää tuli toki harrastettua, koska minkäänlaisia kipuja ne eivät aiheuttaneet) puolitoista viikkoa, jonka jälkeen pelasin taas pelin ja en huomannut pelin aikana mitään negatiivisa tuntemuksia. Pelin jälkeen kuitenkin oli autossa istumista pari tuntia, jonka aikana molemmat takareidet menivät vähän jumiin (suht normaalia itselläni). Kotiin saapuessa kuitenkin huomasin tuohon jalkaan, joka venähti pari viikkoa aiemmin, ilmestyneen suunnilleen tulitikkuaskin kokoisen mustelman. Pelissä siis en tuntenut mitään oireita, joten vaikea kuvitella, että kyseessä olisi revähdys tai edes venähdys, mutta mustelma kuitenkin viittaisi siihen.

    Nyt pelin jälkeiset kolme päivää reisi on tuntunut kireämmältä kuin normaalisti ja se kohta, jossa mustelma on (pikkuhiljaa jo hävinnyt kokonaan), on lievästi arka kädellä painellessa. Eli voikohan tässä olla kyse jostain muusta kuin revähdyksestä tai venähdyksestä? Tuollaisen kun luulisi pelin aikana huomaavan..

    Suurkiitokset, jos viitsit tähän vastata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morjens Jokeri,

      Pahoittelut, että en ole vastannut viestiisi. Olin välillä jo unohtanut koko blogin kirjoittamisen, kunnes nyt taas ajattelin palata kirjoittamisen pariin.

      Toivottavasti vammasi on jo hoidettu ammattilaisen toimesta, mutta mikäli siihen ei ulkopuolista iskua ole tullut pelin aikana (ns. puujalka), niin pitäisin kuitenkin pienen revähdyksen mahdollisuutta varsin todennäköisenä.

      -Jussi

      Poista
  6. Hei

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Luin läpi mielenkiinnolla.

    Itsellä ollut nyt puolen vuoden ajan takareiden särkyä istuessa ja istunkyhmyn alueen vihlontaa takareiden ja pakaran ollessa jännitettynä esim. koukistusliikkeissä. eikä levolla ja varovaisella liikunnalla parantunut.

    Vaivan ensi kerran havainnut ihan istuessa kun ylösnoustessa vihlaisi istuinkyhmyn vierestä, enkä osaa liittää sitä mihinkään urheilusuoritukseen. Voi hyvn olla että syy on jossakin muualla kuin itse takareidessä.

    Lähinnä kyselisin että, Osaatko suositella Turun seudulta osaavaa fyssaria apuun kuntoutuksessa.

    T
    Valtteri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morjens Walde,

      Sori kun en taas ole käynyt blogissani. Sun vaiva ei tosiaan kuulosta ihan tavalliselta takareiden repeämältä. Suosittelen sinulle Kari Niemeä, joka on arvostettu suomalainen kouluttaja.
      Karin toimipaikka on aivan Turun keskustassa
      http://www.omtfysioterapianiemi.fi/

      Terv. Jussi

      Poista
  7. Hei!

    Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos siitä!
    Olen tanssija ja itse loukkaannuin vastaavalla tavalla vuosi sitten syksyllä ylispagaatin venytyksen seurauksena, jolloin istuinkyhmyn läheltä kuului ja tuntui naksahdus joka teki erittäin kipeää ja vihloi ja poltteli koko loppupäivän. Hakeuduin välittömästi osaavalle fysioterapeutille joka kertoi lonkassa olevan jotain jänneongelmia, ja loukkaantuminen johtui heikosta lihaskunnosta. Olemme nyt vuoden verran kuntouttaneet jalkaa mutta tuntuu edelleen kipua asennoissa, joissa esim käännän lantiota vastakkaiseen suuntaan kipujalasta ja venytän jalkaan päin. Olen nyt kesällä leputtanut jalkaa ja aloittanut taas pikkuhiljaa takalihasharjoitteilla (esim nordic hamstring exercise) mutta tuleva treenikausi pelottaa, koska en halua kokea taas niin hirveää kipua kuin koko viimekausi oli. Neuvoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Riikka,
      Kuten ehkä huomasit seuraan itse blogiani valitettavan harvoin. Viestistäsi on kaksi kuukautta, olisi kiva kuulla miten menee...?
      Kuten itse sanoit, olet käynyt osaavalla fysioterapeutilla ja hän on varmasti tässä tilanteessa parempi neuvomaan sinua kuin minä :)
      Mutta vaikka vamma olisi parantunut, se ei aina tarkoita että kipu olisi poissa (tätä aihetta sivusin kesällä kiputekstissäni). Mutta olisi tosiaan kiva kuulla miten nyt menee?

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Hei. Minulla on raskaasta maataloustyöstä(nähtävästi lihakseni eivät ole ehtineet palautua,riittämättömän lepoajan vuoksi)johtuen äkkiliikkeen(käännös juoksuaskeleen yhteydessä),Ruptura hamstring l.dx. Leikattu ensimmäisen kerran 2,5 vuotta sitten. Jänteet irronneet alustastaan melko pian leikkauksen jälkeen? Tapahtumassa ei mitään tapaturmaa taustalla. Nyt leikattu uudelleen. Tuleeko ankkurit tai jänteet kestämään normaalia käyttöä? Miten ankkurit ovat voineet irrota itsekseen? Ortoosi on minulle liian iso. Ei pysy paikallaan. Johtuuko tämä siitä?Huolissaan.

    VastaaPoista
  11. Siis tarkennan vielä edellistä. Toupumisaikana ortoosin käyttö on ollut mahdotonta,koska se ei pysy paikallaan. Olen yrittänyt varoa jalkaani ja pitää sitä suorana. Pientä kirvelyn ja ritinän tuntua on varomisesta huolimatta tuntunut ajoittain,joidenkin liikkeiden jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve,

      Pahoittelut, en taas itse ole käynyt blogissani vuoteen. Asia on varmaan jo ratkennut, mutta mielestäni kysymäsi asiat ovat enemmänkin leikkaavan lääkärin heiniä. Eli en osaa kantaa :) Toivottavasti nykyisin pärjäät hyvin!

      -Jussi

      Poista
  12. Moi,
    kiitos kirjoituksesta. Itselläni sattui marraskuussa 2016 ilmeisesti juurikin ylivenytysvamma juoksulenkin jälkeen. Venyttelin takareittä selin makuulla nostamalla toista jalkaa kohti itseäni ja aivan pohkeen yläosassa/polvitaipeessa tapahtui jotakin. Tunsin, että jotakin epänormaalista poikkeavaa tapahtui, mutta kipua en tuntenut. Seuraavana aamuna en kyennyt kävelemään. Alueelle ei tullut mustelmaa tms. Jalka magneettikuvattiin, tosin vasta muutaman viikon kuluttua tapahtuneesta, eikä kuvassa näkynyt mitään. Fysioterapeutin mukaan kyseessä on juurikin ylivenytysvamma. Painin tämän ongelman kanssa edelleen, tapahtuneesta on kulunut lähes 10 kk. Takareiden venytys tekee edelleen kipeää, tuntuu ettei jalka ojennu kunnolla. Lisäksi takareiden lihakset tuntuvat olevan jatkuvasti jännittyneet/kireät. Olen jumpannut jalkaa fyssarin ohjeiden mukaan. Alan olla epätoivoinen. Mikä on ennusteesi näistä ylivenytysvammoista; voiko olla ettei jalka palaudu koskaan entiselleen?

    VastaaPoista